..että mun on pakko kirjottaa yhestä ainoasta päivästä tai oikeestaan muutamasta tunnista!
Eli siis alku ei nyt oo mitenkään tavallisesta poikkeava, lähin lasten kans tohon piha-aluelle vähä niinku ottaan et saan seuraa ja siirryttäs sitten toiseen puistoon! No lähettiin sitten hakemaan lasten motoa ja potkulautaa niin aulassa vastaan tuli ainut tietämäni talon asukas joka puhuu englantia, poikansa kanssa! No sitten lähettiin ulos ja kerranki mulla oli juttusseuraa, en ees huomannu ajan kulumista, no sitten he lähtivät kauppaan ja kattelin ku lapset leikki TOSI nätisti siellä, toisen yksikseen ja toinen pihan muitten lasten kans!
Noo jossain vaiheessa sain puhelun et täällä meneeki kauemmin, no se ei mitenkään muuttanu mun suunnitelmia ku lapset leikki niin nätisti ja ite luin vähä kirjaa! No sitten jonku ajan päästä soi puhelin ja kyseltiin että vieläkö ollaan samassa paikassa ja muuta, no sanottiin et jos veisit lapset Starbucksiin että ottaa jotain leipää, ruoka-aika siis lähesty niin uhkaavasti! No lapset sai leikkiä siinä vielä hetkisen, mutta ku vanhempi alko kiusaamaan pienempää etanoilla niin katsoin parhaaksi kertoo niille että lähetään kahvilaan! JEEEEEE, mää haluan keksin, mulle kans, mää otan mehun jne.
No käytiin viemässä lelut takasin ja lähettiin kävelemään lasten kans, uskomattoman nätisti matka sujuki, molemmat tuli ite ottaa käestä kiinni ja juteltiin siinä sitten että mitä otetaan. Sovittiin että ekka otetaan leivät ja saatte nyt tän kerran mehua ja jälkkäriksi keksit! Uskomatonta mutta totta, kumpikaan ei sanonu kertaakaan vastaan yhtään mitään ku käveltiin toi oikeesti ihan lyhyt matka ja käsistä piettiin kiinni kokoajan, joskin pompittiin mutta mitä tuosta (: Kahvilassa kaikki suju paremminku hyvin, olin jo varautunu mielessäni pieneen kaaokseen mutta hyvä näin! Sen jälkeen ku saatiin ostettua pitkään valinnan jälkeen leivät ja mehu niin siinäpä koitat leikata leivän paloja tarpeeks nopiasta kahelle nälkäselle lapselle ja koittaa syödä sitä omaa leipää ku se on vielä lämmin! No kunnialla selvittiin ja seuraavan vuorossa jälkkäri! No tyhmä paikka siellä ei ollu keksejä, no mitäs nyt? No ottakaa pullaa ja muffineja ku ei kerta oo keksejä hmm ite oon tylsä ja otin sellasen samanlaisen brownien ku aina ennenki, mut ne on vaaan niiin hyviä!
Tässä vaiheessa katsoin parhaakse soitella ja kysyä että mikä tilanne on että mitäs tekisin seuraavaksi! No koska vastaus oli sitä luokkaa että keksi jotain vielä vähäksi aikaa niin päätin ottaa yhen muffinin mukaan ja suunnata lasten kans puistoon! No puistossa leikittiin vielä melkeen tunti ja nukkumaan menoaikaki lähesty uhkaavasti ja lasten leikkimisestäki sen alko huomaamaan! No jossain vaiheessa tulin tulokseen siihen et lähetääs käveleen kotiinpäin! Jossain vaiheessa lapset pysähty katteleen ku roskalaatikkoja tyhjennetään, niin päätän soitella ja kysyä et mikä on tilanne, no nytten vastaus oli se että tulkaa vaan kotia! No kotiin päästiinki sitten suht reippaasti! Mutta lapset oli niiin kiltisti koko tämän n. 4 tunnin ajan ETTÄ! Oikeesti oli tosi kivaa, tässä taas tajuaa kuin kivaa tätä työtä on tehä!
Kotiin palattua sain kuulla mitä täällä oli tapahtunu, ja oikeesti vakava asia mutta kuullosti just siltä että voisin nauraa vaan! Selityksen jälkeen tultiin siihen tulokseen että tää kuullostaa lähinnä elokuvalta!
ainut miinus on se että iltalenkki jäi välistä MUTTA jos huomena sitten vaikka pitemmän kaavan kautta! (:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti